Vastoinkäymisiä

Sen lisäksi, että olen joutunut lähettämään sitä ja tätä paperia sinne ja tänne, irtisanomaan liittymiä ja tilauksia ja hankkimaan erilaisia luotto-, opiskelija-, ja muita kortteja, olen joutunut huomaamaan, että vaihtoon lähtemiseen liittyy myös jotain aika yllättäviä ennakoimattomia järjestelyasioita. Asioiden hoitamiseen menee aikaa, joten onneksi aloitin hyvissä ajoin. Kaksi vastoinkäymistä on kuitenkin ollut yli kaiken.

Vastoinkäyminen nro 1 - Silmätulehdus

Kävin jo joulukuun puolella näöntarkastuksessa optikolla, koska tarvitsin vaihtoon mukaan uudet vahvemmat lasit nykyisiin sankoihin. Samalla uusittiin piilariresepti. On ollut niin turhauttavaa kun ei ole nähnyt kunnolla sekä laseilla että piilolinsseillä. Näöntarkastuksessa optikon ilme venähti: mulla oli kuulemma erittäin pahan näköiset yläluomet ja niitä pitäisi käydä vielä näyttämässä lääkärillä. Varasinkin ajan Diacorilta, jossa lääkäri kertoi, että mulla on silmätulehdus ja liikaa rasitusta piilolinssien yliahkeran käytön vuoksi. Sisäyläluomet olivat jotenkin röpelöiset ja sen vuoksi piilolinssit olivat tuntuneet epämiellyttäviltä käytössä. Ja nyt seuraa pahin pala:  lääkäri määräsi viiden päivän silmätippakuurin, jonka aikana ei saanut käyttää piilolinsseja ollenkaan.

En ole ikinä tottunut silmälaseihin kunnolla. Musta ne rajoittavat elämää kun koko ajan pitää miettiä että menevätkö ne nyt rikki ja tippuvatko ne. Niitä pitää olla asettelemassa alinomaan ja ne puristavat korvia. En nää sivulle, sillä linssi ei luonnollisestikaan täytä koko näkökenttää. Olen täydellisisesti riippuvainen piilolinsseistäni, koska niillä voin mennä ja tulla miten huvittaa turhia miettimättä. Voin lukea kirjaa riiputtamatta päätäni. Ilman piilolinssejä tai silmälaseja en näe mitään sillä likinäkö on huimat -4,25 molemmilla silmillä.

Oli siis aivan kamalaa olla riippuvainen pelkistä silmälaseista jopa vain viidenkin päivän ajan. Kompastelin portaissa ja kävelin päin ihmisiä, seiniä ja esineitä. Jumppaan ei ollut asiaa vaikka venyttelytunneilla yritinkin käydä. Linnoittauduin lähinnä kotiin lukemaan tenttikirjoja enkä halunnut nähdä ketään. Bussiin nouseminenkin tuntui epämiellyttävältä. Ja mikä tunne sitten kun sain vihdoin taas laittaa piilolinssit päälle! Tuijotin ensimmäiset kymmenen minuuttia vain peilin edessä itseäni järkyttävän leveä virne kasvoilla :D Pääsi taas aerobiciin, jossa virnuilin eturivissä ja pompin extrapitkiä ja -korkeita pomppuja. Ihanaa nähdä taas kavereita ja olla sosiaalinen ja pärjätä normaaleissa askareissa kuten ruoan ottamisesta yliopiston ruokalasta.

Olen nyt vakaasti päättänyt, että silmäleikkaukseen on päästävä. Viisi päivää pelkillä laseilla oli aivan hirveää tuskaa! Propsit niille jotka käyttää laseja koko ajan.

Vastoinkäyminen nro 2 - Patteri

Toinen vastoikäyminen liittyy HOAS-asuntojen puutteellisiin ominaisuuksiin: huoneessani on niin kylmä, että olen joutunut lainaamaan työpaikaltani ylimääräisen patterin, jotta voin elää ihmisarvoista elämää, HOAS kun ei ota valituksia tosissaan. Silloin kun lainasin patteria, oli isi mukana autollaan auttamassa, mutta tiistaiaamuksi vikana päivänä töihin jouduin viemään vekottimen itse takaisin. Patteri on noin metrin korkuinen ja suhteellisen painava. Tiistaina satoi vielä räntää ja piti olla varuillaan, ettei vettä mene sähköosioihin tai ettei laske kantamusta vahingossa maahan.

Yleensä menen töihin bussilla ja metrolla mutta nyt suunnittelin matkan niin, että kohdalle osuisi mahdollisimman vähän vaihtoja ja kävelyä. Jouduin lähtemään matkaan tavallista aikaisemmin, sillä kävely oli kantamuksen kanssa paljon hitaampaa ja reitti ei muutenkaan suunnittelunsa kannalta ollut nopein mahdollinen. Selvisin siis vain kahdella bussilla. Ihmiset hieman katsoivat kun istuimme mukavasti patterin kanssa vieretysten bussinpenkillä ja pidin käsiä sen "harteilla" jottei raukka olisi kaatunut kun kuitenkin sen verran elopainoa oli kertynyt sillekin. Matka olisi varmaan ollut jopa ihan mukava jollei olisi ollut niin paljon omaa muuta tavaraa kannettavana.

Onneksi näistäkin selvittiin. Nyt suurin ongelma on lähinnä matkalaukun pakkaaminen: tuntuu, että se on ihan täynnä vaikka en ole mielestäni pakannut melkein mitään :D

Leuven

Paikka, jonne Belgiassa menen opiskelemaan on kaupunki nimeltä Leuven. Se sijaitsee 30 km päässä Brysselistä itään ja matka bussilla kestää noin 20 min. Odotettavissa siis reissuja pääkaupunkiin! Ja muuallekin Eurooppaan, sillä Bryssel on keskeisellä paikalla ja moneen paikkaan pääsee opiskelijakortilla halvoilla junalipuilla.

www.planetware.com

Kartasta näkyy, että Belgiassa puhutaan kolmea eri kieltä: saksaa, flaamia ja ranskaa. Leuven on flaaminkielisellä alueella ja opetus yliopistolla on myös pääosin flaamiksi lukuunottamatta vaihto-oppilaille annettavia kursseja. Belgiassahan on usein poliittisia kiistoja maan eri kieliryhmien välillä ja tälläkin hetkellä maa on ollut yli puoli vuotta ilman hallitusta kiistojen vuoksi. Valtiomuodoltaan maa on monarkia. Mulle hienoa kun voin alkaa seurata siellä maan kuninkaallisia kun oon muutenkin niin kiinnostunut kuninkaallisista yleensä :)

Leuven itse on ympyrän muotoinen. Kaupunkia reunustaa ns. rinki, jonka sisällä on suurin osa aktiviteeteista mukaanlukien yliopisto. Maantieteellisesti kaupunki ei ole siis kovin laaja, mutta pyörällä liikkumisen pitäisi silti olla helppoa, vaikka 90000 asukasta kaupunkiin onkin ahtautunut. Itse asiassa vaihto-oppilaille suositellaan pyörän vuokraamista ja vuokrailmoituksissa mainitaan melkein aina onko asunnossa varastoa pyöriä varten. Rakastan pyöräilyä, joten on virkistävää mennä kaupunkiin, jossa pyöräilijöihin ei suhtauduta kuin tunkeutujiin, eikä matkoja tarvitse etukäteen miettiä reitin kannalta niin tarkkaan kuin Helsigissä. Yliopiston omilla nettisivuilla on jopa neuvoja pyörän käyttöön. (http://www.kuleuven.be/transportation/bicycle.html) Aion ainakin tulostaan sivuilla olevan brosyyrin, että vältyn sakoilta :D


Oikeustieteellinen tiedekunta sijaitsee kaupungin keskustassa lähellä asuntoani. Kaikki on niin lähellä että tuskin tulen tarvitsemaan julkista liikennettä, mikä on hyvä, sillä taso ei kuulemma ole lainkaan Suomen pääkaupunkiseutuun verrattava.Yliopisto on perustettu jo 1400-luvulla ja on Belgian suurin ja vanhin yliopisto, myös huomattavassa mittakaavassa noin yleensä Euroopassa. Yliopisto on myös hyvin kansainvälinen, sinne tulee huomattavat määrät vaihto-opiskelijoita ja muita ulkomaisia opiskelijoita suorittamaan tutkintoaan tai osaa siitä. Kansainvälisyyden huomaa jo siitä, että yliopiston nettisivujen www.kuleuven.be englanninkieliseen sisältöön on panostettu ihan asumisesta ja elämisen yleisistä neuvoista lähtien.

Kaupunki on todella opiskelijoiden. Erityisesti Oude Markt on katu, joka on täynnä bubeja, baareja ja kahviloita. Sieltä saa varmaan hyvää Belgialaista vohvelia ja olutta: Leuveninhan on sanottu olevan Belgian olutpääkaupunki. Opiskelijoille on kehitetty kaikennäköistä aktiviteettia ja yliopistolla on omat jumpat, kuntosalit ja jopa lenkkipolut (jonne kyllä luulen muidenkin olevan tervetulleita). Toivottavasti kaikki aerobicit eivät ole flaamiksi, kiva mennä takariviin heilumaan kuin heinämies jos ei mitään ymmärrä. Yleensä kaupunki tyhjenee viikonlopuiksi, sillä belgialaiset ovat hyvin perherakasta kansaa ja paikalliset opiskelijat suuntaavat kotiin äidin patojen äärelle. Jumppiakin on tarjolla vain maantaista torstaihin, mikä kuulostaa suomalaisesta kuntoilijasta oudolta, sillä juurihan viikonloput ovat parasta jumppa-aikaa kun viikolla ei töiden ja opiskelujen vuoksi kerkeä liikkumaan :/ Toisaalta vaihtareille saattaa viikonloppuisin olla omia kiireitään muunlaisten aktiviteettien parissa.

Pyöräilyn lisäksi tervehenkisyyttä arvostetaan, sillä kaupungissa kierrätetään kaikki (ympäristöystävälliselle siskolle tiedoksi :)).

Koska Leuven on vanha, ja kaikenlisäksi keskiajalta lähtien arvostettu yliopistokaupunki, arkkitehtuuri on häikäisevää! Jo itse yliopisto on kuulemma näkemisen arvoinen. Olen ostanut culture-cardin, jolla pääsee puoli-ilmaiseksi näkemään monia hienoja rakennuksia ja nähtävyyksiä.  Leuvenissa yhdistyvät siis arvokas historia, lungi opiskelijailmapiiri sekä ympäristöystävällisyys.Ainakin fiilis on tällainen näin etukäteen, katsotaan sitten vastaako kaupunki sille asetettuja odotuksia kun saavun sinne parin viikon kuluttua!

Laitan enemmän tietoa kaupungista ja yliopistosta kun olen paikan päällä.

Suomi vs Belgia

Pakkohan se on myöntää: mun elämä on täydellistä täällä. Oon näinä parina viime kuukautena ollut onnellisempi kuin ikinä. Hassua lähteä juuri nyt vaihtoon kun on kaikki niin hyvin.

Rakastan perhettäni, johon voin aina luottaa, ystäviäni, jotka on ollut tukena vaikeina hetkinä, työtäni, jossa opin koko ajan uutta ja kehityn, yliopistoliikuntaa, jonkatasoista ei ainakaan nettisivujen perusteella Leuvenissa ole, ja mun ihanaa huonetta seitsemännessä kerroksessa, josta aukeaa mahtava luminen maisema yli Vanhankaupungin selän. Nuoruus on ihanaa, voi tehdä itsenäisiä päätöksiä ja pyrkiä elämässä eteenpäin, silti ei ole mikään kiire ja voi opiskella juuri sitä mitä haluaa. Oon tyytyväinen kaikkeen just näin.

Toisaalta oon ihan varma, että Belgianreissusta tulee sellainen kokemus, jota ei mistään hinnasta kannata jättää väliin. Monet asiat on uusia, erilaisia ja mielenkiintoisia. Varmaan tulee pettymyksiä ja vaikeuksia. Ja kauhea ikävä tiettyjä ihmisiä varsinkin aluksi. Jokatapauksessa on mielettömän hienoa lähteä ja 7kk menee nopeesti. Oon onnekas että mulla yleensä on tällänen mahdollisuus. Ollaan töissä puhuttu siitä, että aikaisemmin vaihtoon lähtö oli paljon harvinaisempaa ja vaikeampaa. Kiitos EU<3

Mut kauheesti vielä valmisteltavaa. Nyt pitää olla turhia miettimättä ja keskittyä viikonlopun muuttohässäkkään ja pakkaamiseen!

Ps: päivän viisaus:

"Esimerkiksi lapsia purevista hauista on joskus uutisrykelmiä. Todennäköinen selitys ilmiölle ei ole haukien kopiorikollisuus"

:D

- Oikeus yhteiskunnassa - näkökulmia oikeussosiologiaan; Alvesalo - Ervasti, 2006, s.153